Kevätkauden kenraali Hukia vastaan, 3-0 (lisäerät 1-1)

Kaikki oli taas pedattu jännitysnäytelmää varten, kaikki miehet mukana yhtä onnetonta lukuunottamatta, halliinkaan ei päästy ensiyrittämällä ja alkufutiksessa tehtiin omia maaleja oikeen urakalla. Ja jännitysnäytelmähän siitä tuli. Pelin alkuun lähdettiin kuusiseitsikuusikolla: Yleispelaajat oli Aki ja Ile, keskareiksi pakotettiin Ville ja Makko, ja tutusti passariksi Pönä ja siitä ristiin Viljami, liibero Miika. Peli alkoi kohtuullisen huonoissa merkeissä, sillä vastustaja syötti meidät ihan solmuun. Muutama huono vastaanotto alkuun niin siinä pari pinnaa heti takkiin. Vastaanotto rupes kuitenkin toimimaan ja pelikin rupes kulkemaan ihan mallikaasti, varsinkin laiturit Pönä rupes löytämään tehokkaasti. Ainoat ongelmat Josepalla oli Lassilan Villen kanssa joka hakkurin paikalta mätki palloa turhankin tehokkaasti, torjujat ei saanu räpylöitään eteen eikä sen koommin puolustajatkaan. Erä kuitenkin tiukkaakin tiukemmin meille 24-26 Akin ässäsyötöllä, jos oikein muistelen. Tullu kohtuullisen tutuksi syyskaudella, että erät päättyy Akin murahdukseen syöttörajan takana.

Toinen erä olikin sitten jo vähän selvempi juttu, siitä ei jääny paljon kertomista: erä meille muutaman pongon erolla. Kolmanteen erään vaihdettiin sitten yleispelaajaosasto. Akin tilalle tuli Timo ja Ilen korvasi Jaakko. Peli alkoi heti luistamaan mallikkaasti ja erää taidettiin johtaa jopa 11-2, 19-11. Varsinkin Jaakko nosti millintarkasti aloituksia, etenkin Lassilan kovat hypärit kylmänviileästi kulhoon. Sitten tapahtui taas jotain vallan erikoista, takista aukes napit niin että poksahtelu kuulu ja HuKi tais ottaa peräti seittemän pongoo putkeen. Meinas käydä kylmät kun oltiin jo erää voittamassa, mutta jostain sieltä vielä pari pinnaa kaivettiin ja erä kotiin. Varsinainen peli päättyi siis Josepan tavaramerkkinumeroilla 3-0.

Muutama lisäerä vielä pelattiin ja niistä ensimmäisessä ei ollut asenne ihan kohdallaan, joten turpiin tuli. Viljami otettiin pois hakkurin paikalta ja Aki laitettiin kokeilemaan sitä tonttia. Myös Miika vapautettiin liberon kahleistaan ja päästettiin ypn tontille, liberoksi Jaakko. Toinen lisäerä pelattiin sitten vähän paremmin ja siitä voitto kotiin. Erävoitot siis Josepalle 4-1. Otettiin sitten se pakollinen erätappio taas tässä harjotuspelissä alta pois. Viimeksi erä oltiin hävitty, yllätys yllätys, Hukia vastaan syyskauden kenraalissa. Joukkueen ilme oli hyvä, eikä virheitäkään tullut kuin muutamia. Heikkoja hetkiäkään ei tullut kuin tuo yksi mutta siinä sukellettiin ja syvälle. Vastaanotto oli kohtuullinen, mutta sitäkin voidaan roimasti parantaa kevään ratkaisupeleihin. Vähän ainakin allekirjottaneella kinkut painoi pakaroissa, eikä ihan täydessä terässä ollut. Ja ainiin, ottihan se Pönäkin näyttävän yhden käden torjunnan!

El Maho