JoSePan edustusjoukkueen futsal-kausi pulkassa

Yllättäen ja pyytämättä…

… tuli huhtikuussa Palloliitosta soitto. Kysyivät jotta sopisiko JoSePalle liittyä FutsalYkkösen iloiseen joukkioon kaudelle 2015-2016 täydennysmenettelyn kautta. Karsinnoissahan oli tullut pataan Ilves FS Akatemialta niukasti, mutta selvästi. Menivätpä vielä väittämään epäilevänsä, että JoSePa on riittävän hyvä joukkue Ykköseen. Minä siihen jotta laitanpa asian eteenpäin. Liiton puhetorvi totesi että asiassa saattaisi olla muitakin halukkaita. No, lopulta ei ollut, ja reilun viikon harkinnan jälkeen paikka otettiin vastaan. Ei sitä ole tarvinnut katua.

Toukokuussa alkoi joukkueen tavoitteet pikkuhiljaa avautua, eikä ne mitenkään epärealistiselta kuulostaneet. Sarjapaikkaa lähdettiin hakemaan, edellisellä kaudella siihen oli riittänyt viisi voittoa muutamien tasapelien lisäksi. Tavoitteen täyttymisen elinehto oli tietenkin kotipelit, Joutsan huutomyskystä eli erään vastustajan mukaan ”Saunasta” ei saanut pinnoja kenellekkään helpolla antaa. Joukkue täydentyi kesän aikana muutamalla täsmävahvistuksella, ja loppusyksystä varmistui myös farmisopimus liigassa pelaavan KaDy kanssa. Joukkueen runko muodostui kuitenkin hyvää jälkeä jo kakkosessa tehneistä pelureista, jotka olivat n.90-prosenttisesti JoSePan omia kasvatteja.

Avausottelussa vastaan asettui edellisvuonna noussut SC Riverball. JoSePa pelasi hyvän vieraspelin huolimatta vajaasta rosterista. Tappio tuli mutta säkkiin ei tarvinnut pukeutua. Ekassa kotipelissä oli sitten vastassa Helsinkiläinen Zenith, joka oli tunnettu varsin hyvästä puolustuksesta. JoSePa ei tähän peliin vielä saanut kaikkia omia pelaajiaan, mutta KaDylta saatiin arvokkaita apuja. Kotimäen ja Malinin säestäessä henkisesti tärkeä avausvoitto otettiin ansaitusti. Kauden edetessä mukaan tuli pari kappaletta Hanslianin veljeksiä ja yksi Kosunen lisää: JoSePan paketti alkoi olla valmis. Tällä rosterilla pelattiin marras-joulukuussa keväälle erinomaiset pohjat, JoSePa keikkui koko syksyn sijoilla 4-6, ja sai aika pian erittäin  kovan kotijoukkueen maineen. Kukaan ei hakenut Joutsasta yhtä pinnaa enempää.  Vieraistakin irtosi muutamia irtopisteitä, jopa vierasvoitto Porista. Sarja oli kuitenkin koko ajan erittäin tasainen. Syyspinnat olivat erittäin tärkeitä, sillä tammikuussa lähti tärkeitä ukkoja armeijaan, ja lisäksi tiedossa oli Bennon ja Jaken poistuminen jossain vaiheessa kevättä vihreämmän veran ääreen.

Tammikuussa napattiin tärkeät kotivoitot Raumasta ja SC Kosovasta, ja tämän jälkeen alkoivat miehistöongelmat. Tero Kupari sai pallon voimalla silmäkulmaan=> loppukausi pois. Riku Keihäsniemi loukkaantui uudestaan=> loppukausi pois. Bennon diili JJK:n kanssa=> loppukausi pois.  Olli Malinin ja Fabian Hanslianin Inttikiireet => poissa useista otteluista. Jaken diili FCV:n kanssa=> tuli onneksi Riverball peliin. Janne Kosusen paluu tammikuun lopussa oli  hyvä uutinen, samoin se että KaDysta saatiin muutamia hyviä joukkuepelaajia avuksi ennen ikkunan sulkeutumista(Sami Selmani, Juha Huusko etunenässä muutamia mainitakseni) Ilvekseltä haettiin todellisella reserviporukalla tärkeä tasuripiste, välissä kyykättiin kunnolla PJK:ta vastaan, mutta ratkaisevassa SC Riverball pelissä ei Jakke Kosusen johdolla vieraille jätetty juuri saumaa. Samalla suistettiin River luiskaan joka vei lopulta takaisin kakkoseen. Viimeiset pelin menivät vähän pelailuksi, kotiputkikin katkesi MuSaa vastaan viimeisessä pelissä.

Jos se ei vielä tullut selväksi, JoSePa osoitti kuuluvansa tälle tasolle. Loistava kotiyleisö sai useammankin vastustajan kehut, JoSePa oli Ykkösen kakkonen yleisömäärissä AS Moonin jälkeen. FutsalLiiga mukaanlukien molemmat olivat varsin korkealla. JoSePa hävisi useimmille joukkueille koossa muttei näössä, JoSePa valtti oli sarjassa oli korkea karvaus, nopeus ja taito. Näitähän tietysti löytyy kaikilta joukkueiltä enemmän tai vähemmän, ehkä tuo nopeus tilanteiden luonnissa oli parasta A-ryhmää. Aika usein JoSePa antoi kotona pari maalia eteen, sitten pörrättiin kiinni ja ohi. Vieraspeleissä trendi oli päinvastainen, aika montaa vieraspeliä johdettiin tauolla. Siinäpä pieni palaverin paikka.

 

Pelaajiston ruotiminen on aina epäreilua, kaikki eivät saaneet samanlaista tilaisuutta, oli loukkaantumisia ja erilaisia rooleja joukkueen sisällä mutta silti pitää jotain sanoa. Korostan että otanta perustuu kotipeleihin ja juoruihin vierapeleistä. Lisäksi nämä ovat vain ja ainoastaan omia mielipiteitäni. KaDyn pelaajia ei ole erikseen arvioitu, sieltä kaikki tulleet pelurit olivat hyviä vahvistuksia joukkueelle. Toivottavasti yhteistyö jatkuu.

Niko Rantanen: Aake Partion loukkaantumisen jälkeen hoiteli maalivahdin hommat lähes yksin. Erinomainen nopeissa lähitilanteissa, usean voiton kulmakivi. Pikku töplömejäkin matkan varrelle sattui, ei mitään ratkaisevaa. Pitkiä avauksia voisi vähän treenata.

Aake Partio: Toi selkeän kilpailuasetelman Nikolle treeneihin ja peleihin. Erinomainen jalkatorjuja, jonka kausi meni pilalle Porissa minuutti ennen loppua.

Ilari Ahonen: Kolmosmaalivahti, joka ”sai” kokea PJK:n kovuuden. Oli erinomainen myös kentällä Ilvestä vastaan tehdyllä pisteen arvoisella ryöstöretkellä.

”Malkin” Malin: Oli kovassa lennossa syyskaudella. Keväällä armeija ja vielä keuhkokuume tekivät lopusta hieman torson, oli aika monesta pelistä pois. Edelleen erittäin kova 1vs1 tilanteissa, tarvitsee tutkaparin joka järjestää niitä 1vs1 tilanteita.

Jari Kotimäki: Tasaisin suorittaja tällä kaudella, sisäisen pistepörssin ykkönen. Todellinen ”porvari”, eli riistäjä, luo maalipaikan tarvittaessa ihan itse läpi harmaan kiven. Mielestäni MVP, jos ajattelee koko kautta.

Jarkko Kosunen: Loistava pelintekijä ja pohjapelaaja. Hennosta varresta huolimatta erinomainen tasapaino ja harhautuskyky. Erityisesti peli Riverballia vastaan oli Jaken näytöstä. Toinen ehdokas MVP:ksi, oli yli puolet peleistä mukana.

Janne Kosunen: Yli puolet kaudesta hukkaan loukkaantumisen takia, siispä valmennus hänen käsissään yhdessä Mikko P:n kanssa. Loppukeväästä pääsi pelaamaan, nousi tärkeäksi pohjapelaajaksi siinä vaiheessa kun muita runkopelaajia alkoi pudota pois rivistä. Pari kaunista puskumaalia. Toivotaan tervettä ensi kautta, silloin tulee olemaan erittäin iso osa joukkuetta.

Benno Hanslian: Teki vauhtiin päästyään tuhoissa jälkeä, ehti nousta pistepörssissäkin korkealle ennen sopimusta JJK:n kanssa. Loistava haastaja laitapelaajana, pystyi parilla askeleella murtautumaan irti ja maalipaikkaan. Nyt hyvä myös puolustussuuntaan, kikkailut alimpana miehenä jääneet pois. MVP?

Tero Kupari: Ansiot puolustussuuntaan, tunnollinen ja suht virheetön pohjapelaaja. Voisi haastaa useammin, toki alimpana miehenä se ei tietenkään aina kannata. Arvon huomasi sitten kun jäi loppukevääksi pois, kavensi vaihtoehtoja huomattavasti.

Teemu Östlund: Paransi pitkin kautta koko ajan, ollen keskitalvella aika pienessä roolissa. Loppukaudesta välillä jopa pohjapelaajana. Pienellä liikkeellä hurja veto, ja mikä tärkeintä, muisti myös laukoa=> 7 maalia.

Tuure Tamminen: Myös välillä aika pienessä roolissa, kentälle päästyään teki tärkeitä maaleja. Yllättävän hyvä haastoissa, saisi siis tehdä niitä useamminkin. Laukausta voisi vähän kehittää. Armeijakin sotki kautta.

Fabian Hanslian: Runkopelaaja. Pelasi loppukauden target-pelaajan ja pelasi siinä roolissa yllättävän hyvin. Alkukaudesta yhteistyö Bennon kanssa toimi välillä näyttävästi. Armeija sotki hänenkin kevättään.

Visa Eräjärvi: Taitava peluri jonka ansiot lähinnä pelin tekemisessä. Oli aika vähän lopulta mukana, sen takia tarkempi arviointi hankalaa.

Reko Tamminen: Puolustavampi versio veljestään, oli monessa vieraspelissä tuki ja turva, kotipeleissä ei oikein saanut vastuuta.

Valtteri Peltonen: Näppärä pallonkäsittelijä, joka välillä luo paikan tyhjästä, välillä ei. Ei juuri roolia kotipeleissä, isossa osassa muutamassa vieraspelissä.

Matti Pirkkalainen: Luottopakki. Futsalissa pitää osata myös hyökätä, siksi välillä pimennossa eli penkillä. Ei tee kentälle päästyään juuri virheitä. Tästä syystä pelasi ajoittain jopa pohjalla. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

Mikko Paappanen: One more year? Tuli kahteen viimeiseen peliin ukkojen vähetessä hälyttävästi. Edelleen loistava targetpelaaja ja syöttelijä. Toi tarvittavaa kokoa ja näköä hyökkäykseen.

Jaakko Suomalainen: Hälytettiin reservistä Ilvestä vastaan Tampereelle, täytti paikkansa erinomaisesti.

Riku Keihäsniemi: Teki paluun pahan loukkaantumisen jälkeen tammikuussa. Heti tuli maali, ja heti perään uusi loukkaantuminen. Toivotaan ehjää kautta toukokuusta alkaen.

 

Petri Hentinen